Käyp katteeks
Olen kade sille kaverille, joka kasvatti taskurahansa yli seitsemään miljoonaan euroon. Hänen ei tartte pitkiin aikoihin maksaa itse lounaitaan. Pankkiherrat huolehtivat laskusta.
Olen kateellinen muutamille tiedossani oleville ihmisille, jotka viihtyvät mainiosti työpaikalla tekemättä yhtään mitään. On syytä kadehtia myös heidän kykyään näyttää tärkeiltä ja siltä että jotakin syntyy koko ajan.
Olen kade ihmisille, jotka milloin tahansa pyöräyttävät laadukkaan ja monipuolisen aterian tässä ja nyt ihan ammattikokkien tapaan. Itse tein äsken pussiaineksista pasta bolognesea ja onnistuin melkein tärvelemään homman. Maistui kuitenkin oikealta.
Olen kateellinen merkittäville ihmisille, jotka ovat päässeet vastaamaan Hesarin keskiviikon lehdissä kysymykseen: Maksalaatikko, rusinoilla vai ilman. Minun vastaukseni olisi: Rusinoilla – ja mielellään myös maksalla.
Olen kade Sauli Niinistölle, joka kylmän viileästi on ajanut itsensä kalifiksi, josta halutessaan tulee presidentti, Idols-voittaja sekä Suomen edustaja seuraavissa Euroviisuissa.
Vain muutamia mainitakseni.
Taitaa kuulua perusluonteeseen tuo “ain vähän kateelline”.