Jossit jaossa
Media on viime päivät kuhissut euroviisuista siihen malliin, että täytyy minunkin vielä kerran ryykäistä. Tämän jälkeen yritän välttää aihetta, sillä on tässä maailmassa tärkeämpiäkin asioita.
Kaikessa kiihkossa tahtoo aina unohtua, että Eurovision laulukilpailu on nimenomaan laulukilpailu. Siinä etsitään (ainakin ennen etsittiin) hyviä lauluja. Laulajat ja muut muusikot ovat niiden kappaleiden toteuttajia.
Ennen vanhaan suomalaiset valitsijat pitivät tuon mielessä. Kuten nyt finaaliohjelmassakin muistutettiin, Marjatta Leppänen esitti kaksi kertaa Suomen karsinnoissa voittajakappaleen. Silti hän ei päässyt itse kisaan kertaakaan.
Tekee mieli vielä hiukka jossitella. Jos ajatellaan pelkästään Suomen karsintojen voittoa, olisi biisien esittäjät pitänyt miettiä uusiksi. Kuun kuiskaajat voittivat nyt, mutta vielä selkeämpi tuon kappaleen voitto olisi ollut, jos se olisi annettu Eläkeläisten tulkittavaksi. Ja sitten olisi värvätty Matti ja Teppo hoilaamaan “Onko tuo muka jotain elämää…” Olisi tullut ilman muuta voitto, ja lisäksi karaokeklubeilla ei muita lauluja pitkiin aikoihin juurikaan laulettaisi.
On tämä sen verran erikoinen kansa.