Kilpakävelyä
Maanantai, Huhtikuu 6th, 2009
Lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden mielestä minulla on erinomaiset mahdollisuudet sairastua diabetekseen. Pontta näille ajatuksille antaa perimä: esim. isäni sokeriarvot tuppasivat hyppimään vähän yläkanttiin, ja hänen äitinsä sairasti jo insuliinihoitoa vaatinutta diabetesta.
Sisaruksissani tautia on myös esiintynyt, joten kyllä minäkin olen vaaravyöhykkeessä. Joku voisi kohdallani puhua itse aiheutetusta taudista, sillä elämäntapani eivät ole aina olleet juurikaan mallikelpoiset. Ja tämmöisiä puheitahan meikäläinen ei kuuntele.
Luin muutama vuosi sitten lehdestä, että kun jollakin todetaan diabetes, lääkäri määrää ihan ensimmäiseksi reipasta kävelyä neljä tuntia viikossa. Mietin, että tuonhan voisi omaksua jo etukäteen, jos sillä olisi vaikka ennalta ehkäisevä vaikutus. Ja aloin sitten toteuttaa systeemiä siten että kiintiö tuli täyteen, satoi tai paistoi.
Ainakin toistaiseksi sokeriarvoni ovat sittemmin olleet mittauksissa ihan hyvät, enkä ole niissä mittauksissa enää usein käynytkään. Olen suht varma, että tiedän milloin arvoni ovat kunnossa. Olen nimittäin huomannut, että minulle tulee melkein samanlaisia oireita, jos sokeriarvot ovat matalalla tai korkealla. Kroppaan iskee jonkunlainen horkka, ja vapinan ohella kylmä hiki alkaa virrata. Ja pissillä saa juosta aika tiheään. Näin tapahtuu, jos olen syönyt liian makeaa tai rasvaista suuhunpantavaa, tai jos olen tehnyt vaikka erityisen pitkän lenkin ja ollut normaalia pitempään syömättä.
En ole tätä nykyä hirveästi makean perään, mikä helpottaa kisailuani aika lailla. Otan kyllä kermakakkua tai likööriä, jos niitä on tarjolla, mutta näin tapahtuu aika harvoin.
Olen viime aikoina lepsuillut jonkin verran elämäntavoissani, esim. sänky tuppaa jäämään petaamatta, ja siivous on ohjelmassa sitten kun on pakko. Myös kävelylenkit ovat herkästi kutistuneet alle tavoitteiden, mutta nyttemmin olen taas saanut skarpattua ne ruotuun. Esimerkiksi kauppareissun teen useimmiten monen mutkan kautta, että tulee väkisinkin sitä hyötyliikuntaa.
Ja tässä urheilulajissa olen säästynyt myös ulkoisilta vammoilta. Mitä nyt känsät pyrkivät hankaloittamaan elämää jalkapohjissa, mutta tämän puolen hoitaa jalkojen hoitaja säännöllisin käynnein.
Diabetes on yksi niistä taudeista, jotka olen päättänyt pitää poissa kropastani. Leuhkasti sanottu, mutta aikahan tuon näyttää.